Vaimo ja tyttö lähtivät shoppaileen, joten tässähän on sitten "laatuaikaa" itselle. Mitä lie sitten tuo sana tarkoittaa, mutta hetken voi tehdä omia juttuja kenenkään keskeyttämättä. Koirakin kun vielä ajoin tiehensä, kun meni syömään ilman lupaa ja osin tytön pöydältä.
Eilen tuli tehtyä pitkästä aikaa ruokaa ja sen valmistuminen kestikin. Sunnuntai iltana leivinuunin lämmitys ja aamulla viiden aikaan sitten karjanlanpaisti sinne muhimaan. Pataan tuli sipulia, porkkanaa, vettä, persiljaa, ,loraus soijakastiketta, hieman pippuria ja tieten lihat. Yhdeksän tuntia muhi vajaassa sadassa asteessa ja hyvää tuli, oli kerrankin mureaa liha. Lisukkeeksi tuli riisi (ohra oli tarkoitus, mutta ei ollu kaapissa sellaista tällä kertaa).
Tyttö lusikoi oman annoksen ilomielin, alkanut meneen jo lusikka suuhun oikein päin, joten saa harjoitella syömistä enemmänkin. Aikaa siinä vielä menee, että saa annoksen syötyä ja väliin kädetkin apuna. Hänellä oma pöytä käytössään ja koira tosiaan kyttää jääkö tähteitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti