torstai 29. syyskuuta 2011

Vanukasta ja pizzaa

Pitänee tänään ihan toinen blogikirjoitus kirjoitella, kun aikaisemmassa nautin siitä hetken rauhasta joka silloin oli. Sitä ei kovin paljon pitempään jatkunut sen kirjoittamisen jälkeen, kun tyttö ilmeisesti jotain painajaisen tapaista näki ja alkoi sängystä huuto kuulumaan. Ei auttanut sängyn viereltä lohduttaminen, vaan päiväunet jäi siihen eli melko lyhyeen.

Jonkin aikaa sohvalla istuttiin rauhallisesti, kunnes alkoi taas tytön leikkimisen aika, joka taas tiesi että rauhassa ei saa olla. Hetken mielijohteesta vielä vaimolle soittaessa lupailin "kokkailla" jotain, pizzan alkuun. Kokkaaminen on asia mita voi tehdä tytön kanssa, hänen istuessa keittiöjakkaralla ja jauhoja omissa kipoissaan vispaten.

No yleensä vaimo tekee pohjan pizzaan, kun häneltä se onnistuu paremmin, nyt ei ollut apua hänestä. Pohja melkein onnistui, mitä nyt en muistanut kohottaa kun tytön kanssa innostuneesti leivottiin. Täytteeksi lihaa joka oli edellisellä viikolla keitelty leivinuunissa irti luista, joten aika mureaa oli, lisäksi sipulia, aurinkokuivattua tomaattia, kuin myös tavallistakin, päälle juustoa. Kyllähän siitä ihan syötävää kuitenkin tuli ja tytöllekin kelpasi.

Toiseksi lupasin vielä jotain muutakin herkkua ja jostain sattui silmään mannavanukas, jossa ongelmana on kun pitää keittää maitoon puuro, se kun ei myöskään ole vahvinta osaamista. Ei palanut pohjaan, tosin kokoajan vispilää heiluttelin ja taisin vaimoltakin vinkkejä kysyä keittämiseen. Nyt puuro jäähtyy, jotta voin sekaan heittaa munat, sokerit ja muut mausteet. Uuniin laittaa siten että on valmis vaimon töistä tullessa. Lisukkeeksi tein hillasopan vai onko se lakkakiisseli, ihan miten haluaa. Toivotaan että onnistuu, ei ole vaimokaan aikaisemmin tehnyt saati että itse.

Ei mennyt päivä ihan niin kuin sen puolilta päivin ajatteli, mutta hyvin loppujen lopuksi tytönkin kanssa pärjäiltiin, mitä lopusta alkoi väsy painaan ja nauru maittaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti