Itku herkässä

Pikku hiljaa viikko lopuillaan ainakin työviikko ja viikonlopun viettoon voi ruveta, kunhan vaimokin jonkin ajan kuluttua kotiin ajelee. Tytön kanssa on taas iltapäivä ja alku ilta yritetty pärjätä, ollut vain parina päivänä herkkä itkuinen. Sen että kieltää jotain tekemästä, niin silloin pääsee iso itku, väliin ei vaan oikein tahdo itku oikein lähteä. Onneksi loppu päivästä keksittiin sellaista tekemistä ettei tarvinut itkeä ennenkuin sängyyn vein äsken. Nyt kuitenkin laulee jo tyytyväisen oloisena sielläkin, jospa nukahtaisi eikä kohta kuulu taas itku.

Nyt voisi olla viikonlopun kotona tai ei ainakaan kovin kauas lähteä, kun parina edellisenä viikonloppuna on eri suunnissa käyty. Luultavasti tulossa vieraitakin pyörähtään huomenna, no sen näkee sitten. Hiihtämässäkin voisi ainakin yrittää käydä, kun sukset jo kaivettuna esiin, viime sunnuntaina piti pieni lenkki tehdä niillä, vaimon käydessä lumikengillä ensin metsässä pyörimässä. Tytön kanssa kun emme yhdessä oikein pääse, niin pitää vuorotella mikäli ei johonkin viedä siksi aikaa hoitoon.

Pikku hiljaa huomaa että päivä selvästi jo pidentynyt, kun ulos kerkiää hyvin ennen pimeän tuloa ja aamulla melkein herätessä jo valoisaa, tosin tämä kait riippuu siitä monen aikaan herää. Joka tapauksessa tammikuu kääntynyt jo loppupuolelle ja edelleen kovat pakkaset, joita parina edellisenä talvena ollut antaa odottaa. En niitä kyllä kaipaakaan ja mikäli tällaisena jatkuu on tiedossa sähkölaskun tasauksessakin jotain positiivista siirtokorvaus hyvityksen lisäksi (tämä siitä kun sähköt oli yli 12h poikki joulun jälkeen).