Perunarieska

Tyttö tälläkin kertaa näyttäisi alkavan yöunille ilman isompia kitinöitä. Eilen nukahti samantien kun sänkyyn illalla pääsi,  oltua makkaranpaistossa eräällä kodalla.  Siellä kun muiden kanssa juoksi ja leikki lumituiskussa, niin kummasti uni maittoi kotiin päästyä. Väsyttihän tuo itseäkin illalla, kun muutaman kerran sai päivän aikana kolan kanssa oven edustaa puhdistaa.

Tänään muutamaa yhteenottoa lukuunottamatta iltapäivä ja alku ilta meni suhteellisen hyvin tytön kanssa, vaikka päiväunia ei halunnutkaan nukkua. Postin hakuun ei halunnut ulkovaatteita suosiolla pukea ja vein sänkyyn, kun jonkin ajan kuluttua itse pukeutuneena hain, ulkopukua oli samantien vailla ja pukeminen sujui vaivatta.

Eilen jääkaappiin katsoeassa huomasin, että perunat tulee kohta vastaan, joten piti niistä keksiä jotain. Vaimo keitteli ne aamupäivällä ja söi tytön kanssa niitä päiväruualla.  Lopuista sitten oli minun vuoro yrittää saada jotain aikaiseksi. Ei muuta kuin kokeileen onnistuuko perunarieskan leipominen, ohjetta hiukan vaimolta kyselin ja tytön kanssa leipomaan.

Perunamuusia  (suhteellisen löysää) oli litran verran, joten saman verran jauhoja sekaan (puolet ohraa ja puolet vehnää), pari teelusikallista leivinjauhoja, jonkin verran suolaa ja kolme kanamunaa lopuksi rikoin ja sekoitin sekaan.  Sitten  pellille taputtelin yhden ison melkein pyöreän lätyn (tuli 4 tuollaista) ja uuniin 250 asteeseen vajaaksi viideksitoista minuutiksi kukin vuorollaan. Lopputuloksena ruskea pilkkuisia ohuita rieskan näköisiä lättyjä.
Tytölle ainakin maistui ja kyllähän noita itsekkin olisin voinut enemmän syödä, mutta odotellaan vaimo kotiin ja syödään yhdessä sitten.