Ensi viikolla on sitten paluu todelliseen arkeen, kun vaimokin taas töihin palaa ja omat tekemiseni ja työt on taas sovitettava sen mukaan. Ehkä sitä on herättävä aamuisin vaimon kanssa samaan aikaan, jotta on mahdollisuus muutama tunti tehdä töitä keskittyneesti tytön nukkuessa, eikös sitä sanota että "aikainen lintu madon nappaa".
Koska nyt on siis viimeinen viikko vaimon ollessa kotona, niin mullahan on hyvä aika sairastaa flunssaa, toki mieluummin terveenä olisin tämänkin viikon ollut. Pari päivää edellistä päivä mennyt kuumeessa, räkää valuen ja väsyneenä, joten sohva ja sänky on ollut paikkoja joissa viihtynyt. Tänään olo tuntuu toistaiseksi pirteämmältä ja tässä töitäkin jaksanut tehdä.
Tytön vesirokko onneksi taakse jäänyt, muistona vielä rupia siellä täällä. Ei kovin paljoa ensimmäistä päivää lukuunottamatta häirinnyt hänen menoa. Joskus melkein toivoo, että olisi hetken paikoillaan, kun kokoajan vauhdissa, siihen kun lisää uhmaiän tuoman itsepäisyyden, niin monta kertaa päivässä on tyttö napit vastakkain äidin tai isän kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti