torstai 19. elokuuta 2010

Syksyä odotellessa

Helteet ovat ilmeisesti ohi tältä kesältä ja kohti syksyä kovaa vauhtia mennään. Joulukin kait sitten lähestyy, kun pikkujouluja jo mietitään, joten eiköhän se kohta ole joulu.

Lapsen kanssa on mennyt vaihteeksi ihan hyvin, kun kesän reissujen jälkeen on asetuttu aloilleen. Meinasi väliin reissatessa kiukutella, no ihmekkös tuo, lämpöä riitti ja autossa istumista aina väliin, kun joku kerta ajeltiin vain ja nautittiin ilmastoidun auton viileydestä. Joskus pidin ilmastointia turhana keksintönä Suomeen, mutta kieltämättä tänä kesänä en valittanut sen olemassa oloa. Jopa aloin harkitsee ilmalämpöpumpun hankkimista, jotta voisi viilentää talokin, mutta laitetaan se helteen piikkiin. Kuitenkin meidän kohdalla se ei tuo niin paljon säästöä, kun iso leivinuuni pitää alakerran lämpimänä, no jakaisi tieten lämmön tasaisemmin.

Tässä kohtaa voisi melkein ottaa puheeksi uuden jätevesiasetuksen ja sen että pitäisi joku ratkaisu keksiä sen osalta. Vielä on odoteltu ja kesän aikana ilmestynyt rakennusmaailman testi ei ainakaan vauhdittanut päätöstä.
Onneksi aikaa on ja ehkä tuohon  vielä päättäjätkin puuttuu, joten odotellaan.

Nyt kun ilmat on jähtynyt, niin pikku hiljaa pitänyt alkaa taas puuhommiin, helteillä pelkkä ajatus sai hien virtaamaan. Toki ei kiire ole, kun liiterit täynnä halkoja, mutta tuli alkukesästä kaadeltua puita, jotta aurinko näkyisi paremmin, niin pitäs ne saada läjään ennen lumia. Onneksi tyttö itsenäistynyt ja osaa hiekkalaatikolla
leikkiä yksin ja huomannut ettei hiekka syötävää, niin pystyy hiukan myös itse puuhasteleen. Ja omakotitalossa maalla asuessa noita pihatöitä on ihan riittäviin. Mutta itse olemme tänne halunneet, joten ne on ajallaan tehtävä.

Joo jään tänne odotteleen syksyn tuloa, vuodenaika josta myös pidän. Onneksi meillä Suomessa on niin erilaiset vuoden ajat, jokaisessa hyvät ja huonot puolet. Kesä lyhyt ja väliin liian kuuma, syksy väriloistoineen kaunis, toisinaan vain sateinen. Talvi ja lumi hieno yhdistelmä, mutta paukkupakkaset varjopuolena. Keväällä luonto herää niin kuin ihmismieli, väliin hiukan vetistä ja lapsia rapakot kiinnostaa.

Nyt pyllyn pesuun ja ruuan laittoon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti