Taas tullut todistettua, että päivät ovat hyvin erilaisia lapsen kanssa. Eilen leikki tyytyväisenä monta tuntia melkein yksikseen, aina väliin kävi jotain tuomassa minulle ja tänään sitten ei tyttö ole hetkeäkään osannut olla yksin. Ehkä tänään väsyneempi taas jostain syystä, vaikka päiväunet otti heti aamupäivästä, nyt sitten unilauluja kiukuttelee taas sängyssä, jospa nukkuis ja viimeistään illalla äidin tullessa kotiin näyttäisi iloista naamaa. Äiti ollut pitkän päivän poissa, joten pelkästä näkemisestä ilahtuu.
Nyt kun hetken nukkuu voidaan lähteä pimeän tultua ulos, kun aikaisemmin ei ole kerettynä, kun ollut muuta pientä puuhastelua tytön hoidon ohessa sisällä. Mutta onneksi on sähköt ja valot pihalla, joten näkee hiukan pimeänkin tullen ja nyt kun vielä näyttää selkenevän, kuu valaisee maisemaa. Täysikuu taitaa aika lähellä olla tällä hetkellä, kun sen verran valoisat yöt olleet. Nyt tosin eivät ole valvottaneet ainakaan minua, vaimo tosin mainitsi valvoneensa yöllä.
Nyt sitten kahvin keittoon ja ehkä vois vilkaista iltapäivälehdet mitä kertovat maailman menosta. Päivän postia kun ei vielä olla haettu, kun keskiviikkoisin tahtoo hiukan myöhässä tulla. Mainoksia ja paikallislehden jakelupäivä, joten menee vissi lajittelussa hieman kauemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti